Blog Index
Navigation

Hapkido on Taekwondon jälkeen tunnetuin korealainen kamppailulaji.
Se pitää sisällään nivellukkoja, alasvientejä, korealaisille lajeille ominaisia potkutekniikoita
sekä tietysti myös lyöntejä.
Laji on hajonnut lukemattomiin koulukuntiin, joiden painotukset eroavat jossain määrin toisistaan.

Lajin juuret

Choi Yong Sool (1904-1986) vietiin Japaniin jo pikkupoikana,

missä hän vietti lähes puolet elämästään palaten Koreaan vuonna 1945.
Omien sanojensa mukaan Choi oli Japanissa adoptoitu
Daito-Ryu Aikijujutsun suurmestarin Sokaku Takedan (1860-1943) perheeseen,
missä hän oli saanut taistelutaito-oppinsa.
Todisteiden puuttumisen sekä tarinaan liittyvien epäjohdonmukaisuuksien vuoksi
väitteen todenperäisyys jää kyseenalaiseksi.
Choin taidot todistivat kuitenkin sen, että jotain jujutsu-tyyliä hän oli Japanissa harjoitellut,
on vain epävarmaa mitä ja kenen opissa.

Hapkido syntyy

Choi ryhtyi jokunen vuosi paluunsa jälkeen opettamaan taistelutaitoaan,
josta käytettiin alussa eri nimiä kuten Yawara tai Yusool.
Nykymuotoinen Hapkido kehittyi Choin oppilaiden työn tuloksena,
jotka alkoivat yhdistää häneltä saamiinsa oppeihin samoihin aikoihin Koreassa syntyneiden karatekoulukuntien (jotka sittemmin liittoutuivatTaekwondo-nimen alle) tekniikoita.
Tärkein nykymuotoisen Hapkidon kehittäjistä oli Ji Han-Jae (s. 1936), yksi Choin varhaisista oppilaista, joka vallitsevan käsityksen mukaan myös keksi lajille Hapkido-nimen.
Nyky-Hapkidossa mielipiteitä jakava kysymys kuuluukin, kummalle herroista - Choi vai Ji
kuuluisi antaa lajin perustajan titteli. Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta.

Nykytilanne

Nykypäivänä Hapkido on ehtinyt hajota moniin koulukuntiin ja liittoihin,
joiden tarkkaa lukumäärää tuskin tietää kukaan.
Korean valtion tunnustamia liittoja on kolme: Korea Kido Association (perustettu 1963),
Korea Hapkido Federation (1965) sekä International Hapkido Federation (1983).
Niistä toisena mainittu on Koreassa saavuttanut valta-aseman,
mutta kansainvälisellä tasolla selvää "markkinajohtajaa" ei ole.

Hapkido lajina

Hapkidon leimaa-antava piirre tyylistä riippumatta on nivellukkojen painottaminen.
Sen sijaan potkuharjoittelussa tulevat esiin tyylisuuntakohtaiset erot:
useimmissa tyyleissä Taekwondolle ominaiset näyttävät ja korkeat potkutekniikat muodostavat
tärkeän osan harjoittelua, kun taas toiset tyylit pitäytyvät yksinkertaisissa ja matalissa peruspotkuissa. Mikäli Hapkidossa kilpaillaan, ovat kyseessä lähes poikkeuksetta tekniikoiden arvosteluun
keskittyvät näytöskilpailut,
tosin Suomessa sekä Kwan Nyom että Sin Moo Hapkido järjestävät paikallisena erikoisuutena
myös ottelukilpailuja.